Kun on jäljellä vain mustaa,
ei siinä valopistettä näy,
eikä kukaan voi pelastaa,
jos on sielunsa menettänyt,
jollekin täysin tuntemattomalle,
tunteettomille muukalaisille!
He puhuivat paljon hyvää,
siihen ihminen helposti lankesi,
hyvän sanomaan uskoi,
ja tuli uskoneeksi tekoihin,
joita ei todeksi muut voi uskoa,
se on sitä näkymätöntä totta!
Miten ihminen on väsynyt,
ja helppo saalis silloin,
sen ymmärtää vasta myöhemmin,
kun kaikki on jo tehty,
ja olet tuomittu mieleltäsi vialliseksi,
johonkin sellaiseen todellisuuteen,
jota et ikinä ole uskonut kokevasi,
koska olet ollut vain hyvässä uskossa,
siihen mitä sinulle on kerrottu!
Kun kaikki raukeaa,
kovin raa'alla tavalla,
sinut joku kampeaa hoitoon,
eikä sinua usko enää kukaan,
olet vain pieniä armopaloja saava,
sielussasi kaikki itkee ja epäröi,
kukaan ihminen ei saa enää luottamustasi,
olet aina kaikkea ja kaikkia epäilevä,
ja sen epäilyksen varaan,
sinun on rakennettava tulevaisuutesi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti