keskiviikko 21. helmikuuta 2018

Fyysisten oireiden aiheuttaminen

Ihmiset ovat puhuneet minulle,
flunssankaltaisista oireista,
päänsärystä, nivelkivuista,
pistemäisestä kivusta,
ja kehon lämpenemisestä.

Samoin on sähköiskun kaltaisia,
ihmiseen kohdistettuja virtapiikkejä,
kehon hallinnan menettämistä,
vaikeuksia pysyä pystyssä,
tahattomia liikkeitä,
oman kehon kolhimista,
ja monia muita oireita.

Myös fyysiselle omaisuudelle,
kuten autoilla on ongelmia,
on virtapuolen vikoja,
on palaneen käryä autossa,
ja jotkut ovat todenneet,
kuin autoon olisi kohdistettu,
jonkun aseen isku.

Mitä nämä aseet ovat,
ja miten ne toimivat,
siitä ei ole tarkkaa käsitystä,
yhtenä mahdollisuutena,
on esitetty energia-aseiden käyttöä?

Miten kehon tuntemukset,
tai nämä fyysiset kivut,
on aiheutettu,
siitä ei ole tarkkaa tietoa!?

Yksittäisten solujen lämpeneminen,
tai voimakas kuumeneminen,
lienee olevan mitattavissa,
mm. materiaalitutkan avulla!?

Myös Kirklandin teksteissä on lisätietoja oireista,
sekä kattava luettelo kehon reagoinnista!

Tässä linkissä myös mahdollisia käytettäviä laitteita ja oiretietoja:

http://www.bibliotecapleyades.net/sociopolitica/esp_sociopol_mindcon30a.htm


maanantai 19. helmikuuta 2018

Ajatustenlukua ja muuta

Meitä on paljon maailmassa,
monenlaisia ihmisiä ja monia kansoja,
ja mietin monenko ajatuksia luetaan?

Siis ihan oikeasti luetaanko,
jos olisi erittäin korkeassa virassa,
tai jonkun mahtavan maan johtaja,
olisiko jo turvallisuuden nimissä,
koko ajan seurantalaitteet päässä?

Ajatusten lukeminen onnistuu jo,
nykyisin menetelmin kohtuu hyvin,
mutta voisiko järjestelmiä kehitellä,
jokainen ihminen olisi luettavissa,
vaikkapa jonkun kännykkäsovelluksen,
tai muun aparaatin kautta?

Olisiko se tehokasta ja rikoksia,
tai muuta toimintaa ehkäisevää,
vai epätervettä ja itsekästä?

Entä miten olisi yksityisyyden suoja,
jos koko ihmisen elämä olisi luettavissa,
eikä hän saisi edes vessassa käydä rauhassa?

Entä muu sosiaalinen kanssakäyminen,
miten paljon sitä voitaisiin nauhoittaa,
tai häiritä jos kaikki olisi seurattavissa?

Tässä on paljon pohtimista,
tulevaisuuden seurantajärjestelmiä,
ja uuden yhteiskunnan rakentamista,
mutta onko kaikkien seuranta tarpeen,
ainakaan näin suurella tarkkuudella?

Että tässä tavallinen ihminen miettii,
että miten nämä isot ja mahtavat johtajat,
oikein ottaisivat koko elämänsä seurannan,
haittaisiko se heidän sosiaalista elämää?

Ajatuksia tiedelehtien artikkeleista, ja aivoihin sijoitettavista laitteista!

Esittelyni kirjastopalveluissa

Korkealehto, Anne-Marie

 
Nimi
Korkealehto, Anne-Marie
Synnyinaika 1957
Synnyinpaikka
Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
Koulutus tai tutkinto
Tekijän käyttämä kieli
Kansallisuus
Maakunta-alue
Tekijä
Kuin varkain ja hiljaa,
hiljaisuus kietoutuu,
pysähdyn ja kuuntelen,
metsän ääniä, salaisuuksia.

 
Vuosi: 2012
Kieli: suomi
Aineistolaji: CD

Auttava puhelin

Oli puhetta perustaa,
auttava puhelinpalvelu,
helpottamaan ihmisten taakkaa,
kuunnella ihmisten huolia.

Keventää heidän taakkaa,
jos heitä on väärin kohdeltu,
eikä heillä ole ketään,
joka kuuntelisi heidän huoliaan.

Miten se rahoitetaan,
siitä ei ole vielä tietoa,
ja miten paljon se maksaisi,
vai voisiko se toimia,
vapaaehtoisen vetämänä?

Jokainen joka kokee,
samankaltaisia tapahtumia,
ja on joutunut jonkun uhriksi,
ymmärtää tuen tarpeen.

Miten voisi auttaa ja tukea,
toista ihmistä tällä matkalla,
jos hän on joutunut kaltoin kohdelluksi,
eikä häntä ole ymmärretty oikein?

Kuoleman olemus

Kuolema on luonnollinen jatko elämälle,
miksi kuolemaa pitäisi pelätä,
koska se yhtä luonnollinen tapahtuma,
kuin on ihmisen syntämäkin.

Siksi ei kannata hukata aikaa,
koska emme tiedä elämää eteenpäin,
mikä on matkamme mitta täällä,
ja milloin on meidän oma aikamme.

Miksi minä surisin jotakin tapahtumaa,
jos en voi tietää milloin se tapahtuu,
koska jokainen päivä on oleva arvoitus,
vieläkö minä elän huomennakin,
ja mikä on elämäni tarkoitus.

Me emme voi valita aina itse,
miten elämämme kulkee,
joskus se on valittu muiden toimesta,
ja siksi ei kannata uhrata liikaa aikaa,
sellaisen asian murehtimiseen!

Ihminenhän joutuisi muutoin,
pelkäämään kaikkea koko ajan,
eikä elämä olisi silloin arvokasta,
ja se todellinen elämä jäisi elämättä!

sunnuntai 18. helmikuuta 2018

Stalkkerit

Luin viikolla mielenkiinnolla ketjua,
joka oli kirjoitettu mustamaalaamiseksi,
ja siinä oli käytetty nimimerkkejä:
"semmoinensiivooja",
"vankilaanjoutaisi",
"mummunpyöryläon",
"kohtatapetaan",
"moraalitonämmäon",
"oletpasurkea".

Ja monia muita nimimerkkejä!

Kyllähän yhdestä ihmisestä,
voi olla moneksi,
sen voi jokainen uskoa,
mutta paljonko on totta,
sitä ei juuri kukaan tiedä,
taitavat enemmän olla olettamuksia,
ja väärää arvostelua!

Mutta tällä kirjoittelulla,
he todistivat myös sen,
että olen tosiaan stalkattu!

Tulostin itselleni koko viestiketjun,
on ainakin todisteena olemassa!

Mikä on elämän hinta?

Minä olen pahoillani maailma,
niiden monien ihmisten puolesta,
joiden elämä ei ole onnistunut,
vaan se on tuhoutunut,
jo ennenkuin he ovat aikuistuneet,
he ovat joutuneet kiusanteon,
tai pahan vihan kohteeksi.

Minä ymmärrän sen,
että ihminen ei kestä kaikkea,
että toinen ihminen ei tiedä,
miten herkkä tai hauras,
voi olla toinen ihminen.

Miten heitä autettaisiin,
jos heidät hylätään jo alussa,
eikä kukaan usko heitä,
tai kuuntele heitä silloin?

Miten me kasvattaisimme,
omat lapsemme ymmärtämään,
kaiken paremmin maailmassa,
etteivät he vihaisi muita,
ja osaisivat olla hyviä,
toisia ihmisiä kohtaan?

Ajattelee joskus itsekin,
että olen ollut epäonnistunut,
hyvin monessa asiassa,
ja sen seurauksista maksan,
nyt paljon enemmän,
kuin jos olisin elänyt toisin.


lauantai 17. helmikuuta 2018

Turhaa todistelua

Ihmisen on vaikea todistaa,
omaa henkeään,
itseään uhkaavia vaaroja,
oikea todistus voi olla,
vain luodinreikä ihossa,
se ainoa oikea todistus,
ainakin jos itse olet kohteena.

Muutoin olet vain herkkä,
ja reagoit pahoihin sanoihin,
tai loukkaaviin kirjoituksiin,
se on vain vainoharhaisuutta.

Siksi ei kannata reagoida,
mihinkään puheisiin,
tai julkisiin kirjoituksiin,
on vain asetuttava asioiden yläpuolelle,
katsottava vain oma etunsa,
että ihmiset on tietämättömiä,
eikä heidän sanansa,
ole mitenkään uskottavia!

Varautumista

Pitää varautua kastelemaan jalkansa,
ottaa mukaan varavaatteita,
jokaiseen mahdolliseen vaivaan,
jos kastelee vahingossa itsensä,
niin sitähän sattuu kaikille,
ja vanhemmille ihmisille enemmänkin,
ja onhan apuvälineitä keksitty,
miksi emme hyväksyisi niitä,
kuten yksi sanoi näillä sanoilla,
että hänellä on "sosiaalivaipat",
lienee monen ikäihmisen ongelma!

Se voi yllättää jopa nuoremmankin,
ja mikä häpeä se voi enää olla,
kun on elänyt tätä elämää,
ei mikään voi enää yllättää,
eikä mikään voi enää satuttaa,
vaikka olisi jonkin muunkin uhri,
on vain kasvettava sen ylitse,
ja nähtävä oma vapautensa,
että aina voi kohdata uutta,
ja elää vapaammin kuin ennen,
oman mielensä mukaan,
hyväksymällä senkin tosiasian,
että elimistö muuttuu ja vanhenee!

Sattumuksia

Etsin vain toisenlaisen tien,
jonka takia olen vapaampi,
elän kuin jokainen hetki,
voisi olla se viimeinen,
enkä jätä tekemättä mitään,
mitä voisin tehdä,
sinä päivänä kuin olen aikonut,
näin pysyn paremmin kiinni,
tässä ajassani mukana,
jota elämäksi kutsutaan.

Minä olen kohdannut,
monia jotka eivät enää osaa,
elää edes sitä yhtä päivää,
ilman huolia tai valittamatta,
mutta kun kääntää kaiken voitoksi,
on oman elämänsä herra,
ja nauraa vain sattumuksille,
löinpä taas varpaani johonkin,
mutta enhän minä siihen kuollut!

Tai minun kehoni reagoi taas,
mutta en minä sitä pelkää,
on sitä mahdollisuus elää,
ja toiminnat ovat normaaleja,
joita jokainen tekee päivittäin,
niin ei se elämä siihen kaadu!

Sattumanvaraista

En minä enää pelkää,
sitä mitä on tapahtunut,
sillä olen liiaksi tottunut,
että lokaa voidaan kylvää,
ja ihmistä kohdella siten,
että hänen ei ole hyvä olla,
edes siinä elämässä,
missä hän on elämässä!

Ei vaikeuksia voi välttää,
on vain opittava tulemaan toimeen,
että ei voi itse tehdä mitään,
tai on oleva ulkopuolinen,
tapahtumat etenevät omaan tahtiinsa,
olen vain mukana niissä,
vaikka vain oman nimeni kautta.

Silloin voi ymmärtää,
että en voi pelätä tätä kaikkea,
jota on jo tapahtunut nyt,
sillä minä elän vain päivän,
ja jokaisen hetken kerrallaan,
sillä eihän ihminen voi tietää,
mitä tuleva aika voi tuoda.

Kaikki voi loppua hetkessä,
sydän voi pysähtyä siinä,
tai aivoja voi kohdata infarkti,
niin miten niitä pystyisi estämään,
jos ne kohtalo on suonut,
olen vain monien sattumien tulos,
ja siihen tyydyn omassa elämässäni!

Miten kaunista voi olla

Miten kaunista voi olla,
kun sataa lunta,
suurina hiutaleina,
aurinko kuultaa pilvissä,
näkyy vain häivähdys,
sinistä taivasta,
pilvien takaa.

On kuin satumetsä,
koivut kaarelle taipuneet,
lumen painon alla,
ja kuuset uljaina,
suurina ja mahtavina,
kannattavat omaa kuormaansa.

Siinä ihminen lepää,
hänen on rauhallista olla,
katsoa tätä maailmaa,
ja imeä itselleen voimaa,
tätä valkeutta minä rakastan.

Vain hetkinen kuluu,
ja lumisade loppuu,
aurinko valaisee valkeutta,
hanget hohtavat kirkkaina,
taivas on kaunis ja sininen,
eikä voi kuin ihailla.

Miten kaunista voi olla?

Vapaaehtoisena

On taas uusi talviaamu,
ja lähden vapaaehtoiseksi,
auttamaan lasten tapahtumassa,
olen siellä nyt kolmatta kertaa,
ja tapaan monia ystäviä siellä.

Eivät he kukaan minua hyljeksi,
olen siellä turvassa ihmisten joukossa,
he eivät ole pahoja ihmisiä,
vaan he osallistuvat paljon,
ja ovat vapaaehtoisina mukana,
jopa kadonneiden etsinnässä.

Arvostan suuresti toimintaa,
joka on näin monipuolista,
ja terveyteen ja hyvinvointiin,
ihmisten vapaa-aikaan liittyvää,
lasten, nuorten, aikuisten,
ja myös vanhempien liikuntaa,
luonnossa järjestettyjä tapahtumia.

Voisinpa taikoa heille kaikille,
onnistunutta päivää lasten kanssa,
ilman yhtään onnettomuutta,
iloa, valoa, ja nautinnon riemua,
että meillä on kunnon talvi,
voidaan tehdä lumiukkoja metsään,
tai käydä hiihtolenkillä,
laskea pulkalla mäkeä,
ja nauttia pienestä pakkasesta.

perjantai 16. helmikuuta 2018

Totuus 2013

Ihminen tavoittelee, valkoisempia pilviä, korkeampia taivaita, seesteisempiä säitä, ollakseen levollinen, ja onnellisempi.

Luin vuoden 2013 kirjoituksia, äänipäiväkirjojen sivuja, ja muistiinpanoja tapahtumista, ja totesin kuinka paljon apua, yritin saada ympärilläni ihmisistä, ja kuinka ne yritykset torjuttiin. Kaikki!

Ei jaksettu kuunnella, olin anonut apua muilta, tai kukaan ei reagoinut mitenkään, kirjoitin jo kaipaavani turvallisuuspalvelua, ja sitä että olin kyllästynyt valehtelemaan, vaikenemaan totuudesta kaikille lääkäreille, sairaanhoidolle ja muille ihmisille.

Sen takia jouduin tekemään kaiken, vaikenemaan koko kiusanteosta, ja muusta talkkaustoiminnasta, että pääsin vapaaksi ihmiseksi, ja tekemään sellaista, mistä ihminen voisi nauttia elämässään, saada iloa omaan elämäänsä.

Jos minut olisi kahlittu seinien sisään, sieluni olisi särkynyt lopullisesti sirpaleiksi, siipeni oli katkaistu pysyvästi, en lentäisi enää minnekään.

Olisin vain musta varjo ihmisolennosta, eikä minua kukaan tai mikään pelastaisi, olisin liian itsetuhoinen ja katkera, kaikesta siitä mitä minulle tehtiin, jopa terveydenhuollon toimesta, juttuhan on nyt paljastunut ns. stalkkaukseksi, mitä ihmiselle on voitu tehdä! He itse sen tekevät!

Mitä minusta valehdeltiin, koska kaikki olivat tietämättömiä, mitä olivat todelliset teot, ja miten ihmisen koko elämä nollattiin, olin miinusmerkkinen ihmisenä, miinusmerkkinen äitinä ja isoäitinä, ei siitä voi hevillä selvitä kukaan!

Mutta minä olen myös nyt kohdannut lopullisesti tuomittuja, heitä ei ole ajoissa autettu, vaan he ovat alistuneet omaan olotilaansa, eikä heitä voi enää mikään pelastaa, ja he ovat hyväksyneet kohtalonsa!

Tämän jutun ymmärtää vain saman kokeneet!

Pehmeää lunta vuodelta 1978

Lumi - valkea, puhdas ihana maa.
Taivas kirkas niin kuulas.
Lumi narahtaa, taival eessä on.
Jossain rasahtaa, tuuli se vain on.
Lumen lailla kylmyys tulee.
Menneen talven muistan, uusi outo on.
Sinen ja kauneuden silmiis tahdon jäävän.
Turhuutta on niin paljon.
Et huomaa suloisuutta.
Talven ihanaa kauneutta.
Pehmeää lunta etkä minua.

Keskikesä vuodelta 1977

Sydän maan on sadetta täynnä.
Harmaat kuuropilvet valuvat vettä.
Tuuli riipii koivuja.
Aurinko pilkistelee pilvien raosta,
mutta sade voittaa.
On kylmää ja kosteaa,
vaikka onkin keskikesä.

Onnellinen vuodelta 1976

Sanoit olevasi onnellinen,
vaikka sydämessäsi asui hätä ja kaipaus.
Kaipasit jotakin, mutta mitä,
sitä et tiennyt itsekään.

Olit vain etäinen haave elämästä,
ja olit vailla selvää suuntaa.
Kuljit pitkin pilviteitä,
ja uneksit jostakin suuresta...

Halusit rakastaa ja olla rakastettu,
mutta et voinut, koska pelkäsit.
Olit niin kokematon ja tunsit olevasi osaton.
Et ollut vielä löytänyt omaasi,
ja toivoit sen tapahtuvan pian.

Oletko onnellinen vuodelta 1976

Oletko onnellinen?

Välttelet ehkä katsettani,
naurat, vaikka sydämesi itkee.
Sinäkin olet vain lapsi,
ja kaipaat tukea ja hellyyttä.
Vähättelet ehkä sanojani,
mutta myönnät mielessäsi,
olet oikeassa, liian oikeassa.

Sinä haluaisit sanoa,
että olet vain heikko ihminen,
mutta pelkäät toisten naurua.
Sinä pelkäät minua,
pelkäät, että näen kyyneleesi,
koko elämäsi tyhjyyden.

_

Vietit taas viikonlopun,
tapasit yksinäisiä ihmisiä,
jotka etsivät niinkuin sinäkin.
Sinä et löytänyt ketään,
koska vaadit muilta liikaa.
Et pystynyt itsekään antamaan mitään.

Hei ihminen vuodelta 1975

Hei ihminen

Onko sanoissasi soinnit rakkauden?
Onko laulusi todellisuutta?
Miksi pakenet ja epäilet?

Olen löytänyt jotakin suurta,
hän on ystävä vain ja vanhus,
mutta hänellä on elämää,
sillä hän osaa antaa iloa.

Oi jos minäkin olisin se vanhus,
sillä hän on niin onnellinen.
Hänellä on aikaa.
Hänellä on elämää.

Miksi sinäkin vain itket?

torstai 15. helmikuuta 2018

Blogin lukijatilastot

Suomi
256
Etelä-Korea
69
Venäjä
65
Yhdysvallat
62
Portugali
28
Ukraina
12
Norja
10
Puola
6
Viro
2
Ranska
2

En voi tietää paljonko luetaan, mutta tilastot antavat aina maakohtaisen katsauksen, ja se vaihtuu aina päivittäin.

Googlen tilastoja en ole enää saanut aikoihin! Seuraajia on googlen kautta n. 350 henkilöä, mutta eihän näistä voi tietää, onko todellisia henkilöitä vai vain luotuja sinne!

Tilastoinnista en voi sanoa, onko se oikea, vai voidaanko sitä jotenkin peukaloida, mutta sillä ei ole merkitystä, ja tiedän, että jotkut tuttavat lukevat, niin se riittää minulle. Varsinkin kun laitan kuvia, seuraavat niitä, lintukuvia ja luontokuvia!

 Toinen tilasto antaa tällaiset luvut:


Sivun katselut tänään
70
Sivun katselut eilen
92
Sivun katselut viime kuussa
1 697
Sivun katselujen koko historia
48 348

Lähimmäisenrakkaus

Miten vähän tarvitaan,
elämän kosketusta,
kun kaikki on lähellä,
ja tuntee pienet kädet,
jotka koskettavat hiuksia,
tai silittävät poskea.

Miten pieni lapsi,
on alkumatkalla vasta,
ja itse on jo varttuneempi,
niillä viimeisillä vuosikymmenillä,
jossa sattumilla on suuri merkitys,
miten elämä kulkee,
ja etenee eteenpäin.

Siinä hän lämmitti käsiäni,
omien pienten käsiensä välissä,
sitten otti käteni poskeansa vasten,
että se lämpiäisi nopeammin,
miten hyvältä se tuntuikaan,
olla lähellä ja läsnä.

Näitä tilanteita toivoisi,
kaikkien ihmisten voivan kokea,
olla lähellä toista ihmistä,
ja antaa omasta lämmöstään,
ja omasta sielustaan osa,
sellaista pyyteetöntä rakkautta,
jota lähimmäisenrakkaudeksi kutsutaan!

Kevättä odotan

Kevättä odotan,
ensimmäisiä leskenlehtiä,
kirkkaan keltaisia kukkia,
ojien ja teiden pientareille,
siellä ne loistavat,
ja tervehtivät kulkijaa.

Elämän iloa ja valoa,
kevään valoisuutta,
ja lisääntyvää auringonvaloa,
se tekee jokaiselle hyvää,
nähdä kaikki elämän värit,
ja tuntea kevään tuoksut.

Mullasta nousee yllätyksiä,
kukkasipulit muhivat siellä,
kohta nostavat värikkäät kukkansa,
ihmisten iloksi ja kevään merkiksi,
miksi emme mekin iloitsisi,
jos elämässä tapahtuu hyviä asioita!

Mikä on tarkoitus?

Joskus on vain vaikea,
ymmärtää tekoja,
joita tehdään tavallisille,
perheenäidille tai mummoille,
onko kyseessä mikä tarkoitus,
hankaloittaa ihmisten elämää,
vai ajaa heidät itsetuhoiseksi?

Tällaisia tapahtumia,
on Suomi pullollaan,
vahingoitetaan toisia,
eikä ihmisille armoa anneta!

Pitää ymmärtää vanhat tapahtumat,
jo vuosia aikaisemmin olleet,
jotta tietää mitä on tapahtunut,
ja miksi en pelkää tällaista,
tai hätkähdä ihmisten kritiikkiä.

On ollut paljon uhkaavampia,
paljon pelottavampia tapahtumia,
jopa omaa elämää uhkaavia,
siksi ne kirjoittelut voi jättää sillensä,
vain joidenkin omiksi arvioiksi,
ja ymmärtämättömien mielipiteiksi!

keskiviikko 14. helmikuuta 2018

Stalkkauksen uhrina

Mutta ymmärtää yhä paremmin,
myös kaiken väärinkäyttämisen,
ja kaiken mitä ihmisille tehdään,
kaiken sen mitä sanotaan,
että meitä kuunnellaan,
koko ajan missä tahansa,
ja etenkin salakuunnellaan,
ja meitä vääristellään.

Ymmärtää myös sen vääristämisen,
että ihmisistä tehdään susia toisia kohtaan,
ja kaikista tulee tavallaan vihollisia keskenään,
se on jokaisen stalkkauksen uhrin kohtalona,
jos uskaltaa kertoa mitä on tehty,
että meidät myös käännytetään toisia vastaan,
vaikka näin ei ole ollut laisinkaan!

Ja jos uskaltaa julkaista materiaalia,
ja annettu lupa julkaista osittain,
voi ymmärtää paremminkin nimeni,
olleen yksi stalkkauksen kohde!

Mutta ymmärtää myös ihmisten vihat,
että olen noussut suosta ylös,
ja olen taas tavallinen työntekijä,
kuten kuka tahansa ihminen.

Olen yhtä arvokas siivoojana,
kuin olin aikaisemmassakin ammatissani,
ei se akateeminen koulutus ole pahe,
eikä se estä minua oppimista uutta ammattia!


Viimeksi stalkattiin sairaalaan lauseella:

"Usan armeija seuraa minua ja lääkäri lähettää turvaan minut sairaalaan."

Kuka lienee keksinyt noin viisaan lauseen?????

Pilvinen päivä, Vanhankaupunginlahti, Helsinki






















Harmaita teitä

On vain harmaita teitä,
ja hitusen kuuraa siellä,
missä on vähän pakkasta,
eikä ole puhdasta lunta.

Joskus kaikki on harmaata,
samaa yhtenäistä massaa,
josta on vaikea erottaa,
kirkkaita elämän värejä,
tai kauniita sointuja.

Päivän hetket ovat muistoja,
menneistä ajoista tuokioita,
lämmin halaus rakastaa,
sinä olet vielä olemassa,
ja läsnä tässä maailmassa.

Mutta mitä on lopulta jäävä,
jääkö paljonkin muistoja,
onko ikävöiviä ystäviä,
tai muistavia sukulaisia?

Tahtoisi enemmän hyvää,
kaiken kadonneen tilalle,
mutta tapahtumia ei voi muuttaa,
voi vain yrittää uudestaan,
eikä sekään ole mitenkään varmaa!

Jos toinen ei tule millään tavoin vastaan,
ei voi itsekään toimia mitenkään,
on vain hyväksyttävä se,
että elämä on pliisumpaa!

tiistai 13. helmikuuta 2018

Paniikkihäiriö

Ihminen saadaan pelkäämään kaikkea,
jopa omaa elämäänsä ja läheisiään,
kun tarpeeksi asioita vääristellään,
ihminen pelkää lopulta kaikkea,
eikä uskalla juuri kotoa ulos astua!

Monien kohtalona on jäädä kotisohvalle,
koska kaikki ulkopuolinen pelottaa,
mutta lopulta pelottavin paikka onkin koti!

Kun pääsee kotoa pois muualle,
on kuin toisessa maailmassa,
mitä siitä mitä ihmiset puhuvat ympärillä,
siihen ei kannata kiinnittää enää huomiota,
vaan mennä ja tulla mielensä mukaan.

 Jos he ankarasti siellä arvostelevat,
jopa nauravat ja yrittävät kiusata,
pitää vain tehdä töitä enemmän,
ja olla mukana kaikkialla tässä maailmassa,
liikkua ja näky kaikissa kissanristijäisissä.

Vain olemalla hyvin näkyvä ja puhuva henkilö,
voi saavuttaa takaisin jotakin ihmisarvostaan,
täytyy osallistua kaikkiin mahdollisiin juttuihin,
olla mukana Martoissa, taideseuroissa ja muussa.

Vaikka kuinka kuulisi muiden puhuva pahaa,
siellä löydät aina joukosta
 myös hyviä ihmisiä,
ethän voi tietää onko kaikki sinua vastaan,
tai onko kuulosi järjestetty sinua vastaan,
jonkinlaisen katuteatterin keinoin,
tai "voice morphing technics" -keinoilla!

"Sitten pamahti tuulilasiin otsani kohdalle. Ei tullut läpi."

Oli liukas keli,
ajelin varovasti,
virastoasioilla,
ja vakiokahvilassa.

Tuli kuultua kaikenlaista,
oman elämäni pulmiä rääpivät,
räkäisesti naurettiin,
oli tullut iskuja,
navan alle ja palleaankin,
lähdin pökerryksissä pois.

Moottoritielle ajamaan,
jeepin perään,
oli liukas keli,
auto ajoi jonkinverran hitaasti,
jouduin ajamaan perässä,
yritin pitää turvallista väliä.

Sitten pamahti tuulilasiin,
edellä ajava auto lisäsi vauhtia,
päätin ajaa lähimpään lasikorjaamoon,
paikalle ei ollut juuri henkilökuntaa,
arvioivat vaurion häränsilmäksi,
vaihdetaan lasi ja sain ajan,
oli näkökentässä vaurio.

Soitin vakuutusyhtiöön,
ja selitin tapahtumia,
pitäisi korjata,
aion myydä ja laskee arvoa.

Tuulilasi on kaksiosainen,
etulasista sain kaivettua,
sen pyöreän kappaleen irti,
takaosassa oli vielä jäljellä,
oli jäänyt siihen kiinni,
jos olisi tullut läpi,
suoraan otsaan olisi osunut.

Kun oli puhelut soitettu,
meni pari tuntia siinä,
oli jotain tehty jo autolle,
lasista oli kaivettu pois "pyöreä",
säteittäiset viirut sivuille saatu.

Ja rekka melkein ajoi ylitse,
kun menin korjaamolle hakemaan autoa,
hyppääminen tien lumivallille pelasti.

_

Blogin pitäjän komentti:
Ei ollut silminnäkijöitä!

maanantai 12. helmikuuta 2018

"Nyt se aloitettiin"

Kehossa ilmeni kihelmöintiä,
kutinaa ja kihinää,
kovan metallinen sirinä,
kuumennettiin pitkin iltayötä,
ja siinä alkoi hiostus.

Yllätys auttoi yöksi,
siirsin patjan olohuoneeseen,
sain nukkua yön rauhassa,
seuraavaa yötä en enää.

Siirryin makuuhuoneeseen,
ja taas nukuin yön rauhassa,
mutta seuraavaa en enää.

Nahka muuttui kuumaksi,
hiki alkoi lentämään,
on jo kuumempi syvemmältä,
sitä on kuumennus.

Valvotetaan pari tuntia,
herätetään usein yöllä,
puolentoista tunnin väliajoin,
vatsa porisi kovasti,
refleksiyskää oli öisin,
ja nenä saatiin vuotamaan.

Kovaa kipua alaselässä,
pistelyä eri kohtiin,
sydämen syke nousee,
kovat kivut vatsaan.

Mitä tehdään ja miten?

Katkelmia erään henkilön kokemuksista!


sunnuntai 11. helmikuuta 2018

"Kuolemani jälkeen saa käyttää vapaasti"

"Säilytettävä iäksi",
olen lukenut kymmeniä sivuja,
erään ihmisen tarinaa,
kuinka hänen kodistaan,
tehtiin "kidustuskoppi",
joita voi tulkita eri tavoilla,
mutta hän kertoo asioista,
ja tapahtumista vuosien,
ja vuosikymmenten ajalta.

Tulen julkaisemaan niitä,
hänen omana kokemuksenaan,
ilman omia tulkintojani,
ne jääköön kaikesta pois,
sillä vain samassa olleet,
voivat ymmärtää tarinan,
ja ne kaikki kokemukset.

Muille ne näyttäytyvät,
kummallisina ja outoina,
eikä heillä ole käsitystä,
mitä hänelle on tapahtunut,
tai miten ihmisen elämä,
on voitu tuhota.

En ota kantaa,
miten ne ovat toteutettu,
tai miten on toimittu,
mutta kokemukset ovat tosia,
ja ne tulen kirjoittamaan,
sellaisenaan kuin hän on kuullut,
tai mitä hän on nähnyt,
ja miten ihmiset ovat käyttäytyneet!



lauantai 10. helmikuuta 2018

Rajallisuus

Mitä minä voisin pelätä enää,
kun olen jo ovia kolkutellut,
mutta niitä ei avattu vielä minulle?

Minun oli vain hyvä olla,
ja mieleni ja sieluni levollisia,
enhän minä tuntenut pelkoa,
odotin vain rauhassa siinä.

Että jos minun aikani on nyt,
en minä aio mitään tehdä,
odotan vain noutajaani.

Silloin ei ihmisen tarvitse pelätä,
jos on käynyt jo rajalla siellä,
se paikka on rauhallinen ja seesteinen,
eikä sitä tarvitse kenenkään pelätä.

Se paikka kun näytettiin,
tiedän että olen elävä joka hetkeni,
niinkuin se olisi viimeinen elämässäni,
enkä hukkaa aikaani turhaan,
vaan toimin ja teen koko ajan,
sillä enhän minä hetkistä päätä!

torstai 8. helmikuuta 2018

Elämän matkalla

Jokaisen on vain uskottava,
että joku päivä on voittaja,
omassa elämässään selvinnyt,
ja saanut tunnustusta selviämisestä,
että on puskenut vaikeuksien lävitse,
ja löytänyt oman paikkansa,
tässä epävakaassa ja epävarmassa,
pienessä pohjoisen maassa.

Ei ole itsestään selvyys,
että pystyisi vielä selviämään,
niin vähissä oli hetken eväät,
elämä oli kuin veitsenterällä,
ihan kirjaimellisesti siinä tilassa,
johon ihminen oli saatettu,
ja keho veteli viimeisiään,
mutta siitä on puskenut ylöspäin,
eikä ole periksi antanut.

Siinä on elämän usko,
luottaa että huolehditaan,
se suurempi voima ja Luoja,
joka on tämän elämän antanut.

Lahjaksi elämä on saatu,
eikä meillä ole enempi mukana,
sillä viimeisellä matkalla,
kuin tänne saapuessamme,
yhtä vähän tarvitsemme silloin,
emmehän me rahojen kanssa,
tai rikkauksien kera saapuneetkaan!

V2K ja edistyneemmät tiedonvälitysmenetelmät

Kuinka paljon tiedämme,
näistä menetelmistä,
niistä sadoista patenteista,
jolla tietoa voidaan välittää,
hiljaisesti päähän ja mieleen,
ilman mitään näkyvää tekniikkaa,
ja toisten ihmisten kuulemista,
siirtää tietoa, ääntää, kuvaa,
tai jopa tunteita ja kokemuksia,
pyyhkiä muistista tietoa?

Manipuloida ja aivopestä,
ehkä radikalisoida ihmisiä,
ilman että siitä kukaan tietää,
on meille maallikoille tuntematonta,
mutta jokainen voi kuvitella,
vaarallisen järjestelmän,
mitä sillä voidaan aiheuttaa?

tiistai 6. helmikuuta 2018

Tästä ihmiset kertovat

Taas kuulin uutisia,
joku oli viety sairaalaan,
psykiatriselle osastolle,
keskellä yötä omasta kodistaan,
virkavallan toimesta,
ilman että henkilö,
itse tiesi mitään syytä!

Miten tällaista voisi tulkita,
miten voidaan toimia näin,
ymmärrän hyvin itsekin,
ettei ihmistä itseään uskota,
vaan muutama ihminen,
voi tehdä täydellisesti sen!

On oikeusturvan kannalta,
tärkeää että henkilö itse,
ihan henkilökohtaisesti lukee,
oman lähetteensä sinne sairaalassa,
että tietää mistä häntä syytetään,
ja miksi hänet on sinne laitettu,
ja kuka on lähettänyt!

Ettei ole vain ole olettamuksia,
että luulee että on kuusta ammuttu,
laserilla hänen silmäänsä,
vaikka se tuli hänen itsensä mukaan,
viereisen kerrostalon pihasta,
mutta kun ihmistä vääristetään,
niin tahallaan voidaan tehdä,
mitä tahansa ja missä tahansa.

Ettei niin että luulee olevansa,
muusikko ja keikalla laivalla,
jos on huumattu siellä,
eikä pysty siinä sinä hetkenä,
itseään puolustamaan,
tai menee valittamaan kipua,
jollekin lääkärille kaaduttuaan,
on itsekin shokissa ja sekaisin,
ja sitä pidetään pään sisältä,
ihan itsessään tulevana hulluutena!

Ja aletaan sitten lääkitä,
monilla eri tavoilla,
jollakin Ketipinorilla ja Risperonilla,
tai jopa Risperdal Consta-pistoksilla,
niin kyllähän terve ihminen,
pian hulluksi voidaan julistaa,
ne tuhoavat normaalit tunteet,
ihmisestä tulee kuin zombie,
eikä hän tervettä päivää enää näe,
jos ei pureta sitä lääkitystä!

Siinä tilassa on suuri itsemurhariski,
kun ihminen on jäänyt satimeen,
eikä pääse ulos lääkityksistä,
jotka saavat hänet vapisemaan,
pissimään housuunsa,
ja niin levottomaksi,
ettei hän voi hetkeksikään rauhoittua,
on vain tuskainen olo!

No tarinoita kuulen jatkuvasti,
ja ihmettelen miten tähän on varaa,
kun tuhannet muut kuolevat kotiin,
tai kaduille sydänkohtauksiin,
kun ambulanssi tai ensiapu,
ei ota heitä siinä tilanteessa kyytiin,
tai ei ole tarpeeksi kipulääkkeitä,
niille tuhansille syöpäpotilaille,
jotka ovat jo saattohoidossa,
onko silloin enää väliä,
kuinka huumeissa ihminen on!


maanantai 5. helmikuuta 2018

Ystävyyttä

On annettu suuri ilo,
saada rakastaa lapsia,
jotka tapaa viikoittain,
askarella yhdessä kaikkea,
juoda teetä perheen kanssa,
ja auttaa tavallisissa asioissa,
olla heille tulkkina papereiden,
ja yhteiskunnallisten erilaisuuksien,
selittämisessä ja ymmärtämisessä.

He ovat kuin suurta perhettä,
joka on minulle nyt annettu,
mieluinen ja rakas tehtävä,
ja ilolla olen heille apuna,
oppia ymmärtämään,
toisia kulttuureja ja tapoja,
ja tutustuttaa heidän meidän,
tapoihin ja kulttuuriin.

Vanhus

Jokainen vanhus,
on työnsä tehnyt,
hänen elämänsä,
on yhtä arvokas,
kuin meidän nuorempien,
olipa se vaikeaa,
ja muita rasittavaa,
heiltä saa kuitenkin parhaan kiitoksen,
jota nuoremmat eivät osaa antaa!

Kunnioitus

Ihmisiä pitää rakastaa,
heitä täytyy kunnioittaa,
ja antaa heille aikaa,
kuunnella ja olla läsnä,
että ymmärtäisi enemmän,
mitä heillä on annettavana,
ja että he tietäisivät itse,
olevansa osa yhteiskuntaa,
ja arvokkaita sellaisenaan.

sunnuntai 4. helmikuuta 2018

Vuodareita

Lumihuurteiset koivut,
kirkkaassa valossa,
kaukana sinertävä metsä,
ja ajatukset lepäävät,
tässä vain voi katsoa,
nauttia kauneudesta,
ja odottaa yllätyksiä.

-

Tänään taas oli vuoro,
nähdä uusia lintuja,
joita vuodareiksi kutsutaan,
ihminen etsii kaikkea,
näitä lajeja uudestaan,
aina vuosi vuodelta,
eikä tule kylläiseksi.

 -

On paljon tarinoita,
kerrottavana matkoista,
ja kaikista kokemuksista,
muistaa ne aina uudestaan,
ja tunnistaa maisemat,
metsät ja pellot,
ne tervehtivät taas kulkijaa!

Luonnon voima

Luonto antaa paljon,
ihmisen mielelle,
hyviä ajatuksia,
kauniita maisemia,
lintuja lauluineen,
asioita joissa sielu lepää.

Ei jaksaisi elää,
ilman luonnon läheisyyttä,
siellä on ollut lapsesta lähtien,
kävellyt metsissä ja poluilla,
eikä mikään voi lohduttaa,
samalla tavalla kuin luonto.

Kaikkine vivahteineen,
luonnonilmiöineen,
se on oleva suurempi,
ja täydellisempi paikka,
unohtaa kaikki turha.

On vain oltava läsnä,
ja nautittava siitä,
että tuntee suuremman,
ja koskettavan voiman,
jota vain luonto voi antaa!

Jokaisessa hetkessä he ovat läsnä

Jokaisena päivänä he ovat läsnä,
jokaisessa hetkessä ja ajassa,
ja siihen on vain totuttava,
että muistaa kaiken koko ajan,
eikä voi unohtaa siitä mitään,
se on tallennettu aivojen kovalevylle,
ja se on siten mukana loppuun asti.

Ei sitä aina kannata murehtia,
se pitää unohtaa useimmiten,
sillä muutoin tulisi musta mieli,
eikä elämä ole siihen tarkoitettu,
- on vain katsottava auringon suuntaan!

Kärsimys

Elämässä on päiviä,
joita en ehkä muistaisi,
ellei ne olisivat olleet,
liian vaikeita elää,
on saanut taistella,
vapaudesta ja elämästä.

Ei ole aina ymmärtänyt,
ankaraa tuomiota,
jonka joutunut kärsimään,
eikä tiedä tuomiosta,
miksi se on julistettu.

On vain ollut selvittävä,
selväjärkisenä eteenpäin,
murehtimatta liikaa asioita,
joihin ei ole voinut vaikuttaa,
ja joita ovat ohjanneet muut,
ihmiset jotka eivät ole tienneet,
että kärsimys on ollut paljon suurempi,
kuin he ovat voineet ikinä käsittää!

Se on vain yhteinen nimittäjä,
monien muidenkin ihmisten kesken,
joita olen kohdannut viime aikoina,
ja sen ymmärtää vain he,
jotka ovat joutuneen kokemaan saman.



Lintuja Muuramessa ja Jyväskylässä

















Ääniä kuulevista

Moniääniset auttavat suomalaisia ääniä kuulevia,
he jakavat tietoja ja selviytymiskeinoja,
kuten äänipäiväkirjan tai dialogin kirjoittamista,
oman aktiivisuuden lisäämistä,
ja muuta tukitoimintaa ääniä kuuleville,
sekä tutkittua tietoa äänien kuulemisesta.

Ääniä kuulevia ei kannata leimata,
aivan heti mielisairaiksi,
tai skitsofreenikoiksi äänien takia,
muutkin tutkimukset ovat osoittaneet,
että he voivat olla ihan tavallisia ihmisiä,
kuka tahansa meistä voi kuulla ääniä!

https://www.sciencedaily.com/releases/2017/08/170821085707.htm

Tuomittuna

Tietää totuuden olevan vaikea, ihmiset eivät voineet ymmärtää, että he eivät tienneet asioista,
eivät edes lähipiirissä siitä, miten ihmistä tulkitaan väärin, ja miten asioista ei olla perillä.

Ihmisen on vaikea todistaa, sellaista minkä on vain itse nähnyt, tai minkä on vain itse kokenut,
silloin sinua ei voida uskoa, tai kertomukseesi ei luoteta, ja olet silloin entistä yksinäisempi,
ja tiedät että olet oleva ulkopuolinen, ja pysyt sellaisena lopun elämäsi.

Luottamusta ei ole puolin eikä toisin,enkä voisi itsekään koskaan luottaa, kehenkään heistä joita asia kosketti, haavoitti ja repi rikki ihmissuhteita, kaikki se on jäänyt taakseni, ja vain uudet ihmissuhteet ovat ehjiä, niitä ei ole saastutettu "pilalle pilalla", jonka kohteeksi voi ihminen joutua!

Yrittää saada apua ja tukea alussa, mutta ymmärtää tekojen outouden, olevan syynä ja ne olivat epäuskottavia muille, siksi niiden perusteella tuomittiin, ja jo alun kohteena oleminen, loi ihmisestä epäilyttävän ja hullun, jonka kokemuksia ei kukaan uskonut.

Ymmärtää, miksi moni on epätoivoinen, ja tekee mitä hänen pyydetään tekemään, riistää henkensä, koska se on helpompi tie, kuin se minkä muutoin joutuu kokemaan, että ihminen joutuu luopumaan totuudestaan, ja valehtelemaan asioista koko loppuelämänsä.

Totuus satuttaisi liikaa lähellä olevia, eikä he sitä uskoisikaan, se on vain uhriksi joutuneen osa, ja sellaisena nämä asiat tulevat säilymään, on tärkeää tietää, että ei ole yksin ongelman kanssa, ja että vertaistuki auttaa, saat kertoa oman tarinasi, ja tiedät, että et ole yksin tässä veneessä, on olemassa tuhansia ja taas tuhansia saman kokeneita.

Et tule koskaan lunastamaan paikkaasi, oman lähipiirisi luotettavana ihmisenä, sehän olikin kaiken toiminnan tarkoitus, hajoittaa lähipiirisi, perheesi ja ystäväpiirisi, tuhota työsi ja urasi, että kärsisit taloudellisesti, fyysisesti ja henkisesti mahdollisimman paljon.

Miksi kysyt syytä usein? Ihmisten viha sinua kohtaan?





lauantai 3. helmikuuta 2018

Etsimistä

Olen etsinyt uusia polkuja,
jotta voisin elää vapaammin,
ja olla kahleista vapaa.

Minun on täytynyt,
kärsiä paljon tuskaa,
mutta olen myös onnistunut,
saanut rauhan sielulleni.

Olen kokenut iloa,
olen saanut paljon,
etsinyt uutta tietoa,
löytänyt salattuja asioita,
ja jakanut tietoa ihmisille.

Miten paljon olen auttanut,
olen kuunnellut ihmisiä,
kulkenut monien joukoissa,
jotka on tuomittuja olleet,
ja tunteneet helpotusta?

Kun on saanut avautua,
ilman mitään tuomioita,
sellaisista asioista,
joita ei voi kertoa,
kuin vain harvoille,
ja saman kokeneiden kanssa!


Milo ja Milana ja talvi